1915 Württembergin herttua Albrechtin johtamat Saksan keisarikunnan joukot tekivät historiaa toisessa Ypresin taistelussa. Kloorikaasu tappoi kymmenessä minuutissa lähes 5000 yllättynyttä ranskalaista. Taistelukaasujen lentävän lähdön jälkeen vielä noin 100 000 sotilasta kohtasi sankarikuoleman taistelukaasujen avustuksella ennen Versailles´n rauhaa, jota häpeärauhaksikin kutsutaan. Taistelukaasut yhdessä samoihin aikoihin alkaneiden ilmapommitusten kanssa loivat tarpeen siviiliväestönsuojelulle. Vaikka 1920- luvulla kiellettiin taistelukaasujen käyttö sodassa kansainvälisin sopimuksin, niin se ei lieventänyt pelkoa niitä kohtaan.
1924 Valtioneuvosto asetti komitean tekemään ehdotusta puolustuslaitoksen kaasusuojelun ja taistelukaasukysymyksen järjestelyistä. Seuraavana vuonna valmistui tohtori Gustaf Kompan johdolla komitean alustava mietintö, jossa kaasusotaa pidettiin todennäköisenä jo seuraavassa konfliktissa. Puolustusvoimien ohella vaaran nähtiin koskevan myös siviiliväestöä, valtiovalta osoitti tässä vaiheessa asiaan kiinnostusta vieläkin vähemmän kuin sotavälineiden hankintaan, joten se jäi kemistipiirien huoleksi.
1927 Suomen kaasupuolustusyhdistys perustettiin. Kansalaisia kehotettiin liittymään yhdistykseen julkilausumassa, jossa kuvattiin kaasuaseen hirvittäviä ominaisuuksia: ”Maailmansodassa käytäntöön tullut uusi ase, kaasuase, ei ole vain suurelle yleisöllemme melko hämärä käsite, vaan myös johtavat ja määräävät valtiolliset piirimme ovat kiinnittäneet siihen sangen vähän huomiota. Toisaalta on tämän uuden voimakkaan ja tuhoisan aseen käytöstä ja ominaisuuksista vallalla joko sen merkitystä väheksyvä tai päinvastoin kauhunomainen ja kaikkea puolustustahtoa herpauttava käsitys, toisaalta taas luotetaan sitä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin siinä määrin, ettei ollenkaan uskota sen enää tulevan sodassa käytäntöön." Siviilien suojelu alkoi 1920- luvun lopulla kaasusodan pelossa, mutta pian ymmärrettiin, että taistelukaasut eivät ole ainoa vaaratekijä. Toiminnan tavoitteeksi asetettiin asutuskeskuksien täydellinen väestön suojelu. 1930- luvun alkupuolelta saakka on käytetty termiä ”väestönsuojelu”.
1935 vietettiin ensimmäistä kertaa väestönsuojelupäivää, jonka tarkoituksena oli väestön yleinen valistaminen ja väestön omakohtainen suojelu. Valistuksessa apuna oli kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Kaasutorjunta- lehti, jonka levikki kasvoi parissa vuodessa 40 000 kappaleeseen. Valtiovallan viisaus ei näinä aikoina juuri väestönsuojelun tarvetta ymmärtänyt jos ei kaikki kansalaisetkaan, nimimerkki Antti Militaristi lähestyi lehteä kirjeitse: ”Te kehoitatte ihmisiä kaasusuojeluun, ostamaan naamareita ja kunnostamaan taloihin kellareita. Miksi valmistatte kaasumyrkkyjä niillä tappaaksenne ihmisiä, saisitte hävetä, kun kehtaattekin, olette samaa sakkia sotahullujen kanssa […] jos minulla ei olisi vaimoa ja 4 pientä lasta niin laittaisin reilusti tähän nimeni ja osoitteeni mutta en voi perheeni tähden sillä tehän myrkyttäisitte minun heti tai hirttäisitte ja niin joutuisi perheeni perikatoon”.
1939 neljätoista vuotta Kompan komitean mietinnön jälkeen 15.11 hyväksyi eduskunta väestönsuojelulain Cajanderin hallituksen esityksestä. 11 päivää myöhemmin kumahti Mainilassa ja talvisodan ensimmäisenä päivänä Helsingin asuinkorttelien pommituksissa kuoli 97 väestönsuojelun tarpeessa ollutta.
Blogin lähteinä käytetty Henna Rauhasen pro gradu -tutkielmaa KAASUSODANKÄYNNIN PELOSTA ALKANUT VÄESTÖNSUOJELUN KEHITYS SUOMESSA 1920–1930-LUVUILLA ja Edilexiä.
Kiinteistöturvallisuus on yrityksemme ydinosaamista. Ota meihin yhteyttä - kerromme aiheesta mielellämme lisää ja räätälöimme tarpeidenne mukaisen tarjouksen asiantuntijapalveluistamme.
Lataa myös kiinteistöturvallisuudesta laatimamme ilmainen E-kirja:
Plan Brothers on suomalainen turvallisuus- ja kiinteistöalan yritys, joka tarjoaa helppokäyttöisiä verkko- ja mobiilityökaluja pelastussuunnitteluun, laatuauditointiin ja poikkeamaraportointiin. Lisätietoja osoitteesta planbrothers.io ja pelastussuunnitelma.fi.
