navbar

Kiinteistön pelastussuunnitelma vs. toimijan pelastussuunnitelma

Kiinteistön pelastussuunnitelma ja toimijan pelastussuunnitelma ovat kaksi erillistä suunnitelmaa, mutta liittyvät läheisesti toisiinsa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää seuraavaa ajatusta: mikäli yksittäisen rakennuksen tai kiinteistötilan toiminta poikkeaa selvästi siitä, mitä kiinteistössä yleisesti tehdään, saattaa oma toimijan pelastussuunnitelma tulla kysymykseen. Loppukädessä valtioneuvoston asetus (407/2011) määrää tarpeen.

 

Kiinteistön pelastussuunnitelma

Pelastuslaissa (379/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (407/2011) määritellään kohteet, joihin on laadittava pelastussuunnitelma. Esimerkiksi asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa, vaativat pelastussuunnitelman. Samoin koulut, sairaalat, kirkot ja kirjastot, teatterit, huvipuistot, vankilat ja kauppakeskukset vaativat oman pelastussuunnitelmansa. Pelastussuunnitelmassa (379/2011, §15) kuuluu olla selostus mm.

1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Lisätietoja löytyy helposti blogistamme Pelastussuunnitelma - Yleisimmät kysymykset.

 

Toimijan pelastussuunnitelmaa tarvitaan poikkeavaan toimintaan

Hyvä esimerkki toimijan pelastussuunnitelman käytöstä on kiinteistö, johon kuuluu asuinkerrostaloja ja päiväkoti. Vastaavia kiinteistöjä löytyy Suomesta lukuisia. Kerrostalokiinteistöön luodaan ensin lainmukainen pelastussuunnitelma, joka kattaa myös kiinteistöön kuuluvan päiväkodin tilan. Se ei kuitenkaan anna välttämättä riittävästi ohjeita ja eväitä päiväkodin toimintaan, vaan päiväkodille on tehtävä oma toimijan pelastussuunnitelma kattamaan erilliset ohjeet.

Päiväkodeissa hoidetaan lapsia vaippaikäisistä esikouluikäisiin ja hoitajilla on suuri vastuu lasten turvallisuudesta. Hoitajille pitää olla selvää, miten toimia jos päiväkodissa syttyy tulipalo tai esimerkiksi lapsi katoaa. Näitä tilanteita varten luodaan toimijan pelastussuunnitelma. Toimijan pelastussuunnitelman sapluuna on siis samanlainen kuin kiinteistön pelastussuunnitelman, mutta siinä otetaan tarkemmin huomioon toiminnan yksilölliset käyttötarkoitukset ja -piirteet.

Yleisimmät paikat, joihin toimijan pelastussuunnitelma tarvitaan, ovat päiväkodit, yli 50 paikkaiset ravintolat ja yli 400 neliömetrin kokoiset myymälät. Toimija-pelastussuunnitelma kuuluu tehdä kaikkiin valtioneuvoston asetuksessa (407/2011 §1) määriteltyihin kohteisiin, mikäli kohde on osana suurempaa kiinteistöä, jonka yleinen käyttötarkoitus on muu, kuin itse kohteen.

Uudisrakentamisessa kannattaa hyvissä ajoin tutustua pelastussuunnitelman esiversion luomiseen ja kartoittaa, milloin pelastussuunnitelman tulee olla valmis.

 

Kiinteistöturvallisuus on yrityksemme ydinosaamista. Ota meihin yhteyttä - kerromme aiheesta lisää ja räätälöimme tarpeidenne mukaisen tarjouksen asiantuntijapalveluistamme.

Lataa myös kiinteistöturvallisuudesta laatimamme ilmainen E-kirja:

Tilaa E-kirja


Plan Brothers on suomalainen turvallisuus- ja kiinteistöalan yritys, joka tarjoaa helppokäyttöisiä verkko- ja mobiilityökaluja pelastussuunnitteluun, laatuauditointiin ja poikkeamaraportointiin. Lisätietoja osoitteesta planbrothers.io ja pelastussuunnitelma.fi.

Pelastussuunnitelma Toimijan pelastussuunnitelma

Joachim Miinalainen

Head of Operations